Fishermen’s Trailin fisuja (ja vähän lihojakin)

Arrifanan O Paulo -ravintolan kalatiskiä
Kalastushärpäkkeitä löytyy reitin varreltakin pitkin ja poikin

Toukokuussa 2025 käytiin useamman hengen osastolla kävelemässä Portugalin lounaisrannikon Fishermen’s Trail -reitin eteläpuoliskolla Odeceixen ja Sagresin välinen osuus. Kävin itse talsimassa reitin pohjoisemman osuuden Porto Covosta Odeceixeen aiemmalla reissulla vuonna 2016, jolloin reitillä ei vielä muita osuuksia ollutkaan. Myös tämä uudempi jatkopätkä oli eri hieno! Koska koko reissun raportoinnissa menee taas ysk hetkinen, pistän ensi hätään muistiin joitakin oudoimpia kalapuuroja ja makoisimpia lonkeroita. Meren vierellä ravintoloilla varustetuista kylistä toiseen talsimisessa on selkeitä plussapuolia, retkipastaan ei tarvinnut koskea.

Açorda de marisco eli kalapuuro

500523508_10171612848245343_6113504296695864219_n

Tätä testasin Odeceixessä: melkoisen yllättävä ja ruokaisa jööti leipäpuuroa, jonka sisällä majaili mm. simpukoita, katkarapuja ja luoja ties mitä kalanpaloja. Kastikkeeksi mukana vielä munankeltuainen. Nälkä tällä todellakin lähtee, ja kalojen kalastelu puurosta on hauska arpajaisnumero. Portugalin caminolta tuttu Abel mainosti testattavaksi myös Algarven seudulle ominaista Xarém-puuroa, jossa on leivän sijaan maissijauhoa. Sitä en löytänyt kuten en myöskään etanoita, joita olisi kuulemma myös pitänyt etsiä. Ensi kerralla, Abel!

Percebes eli hanhenkaulat / muukalaislonkerot

499787429_10171612867355343_6555409327403100292_n
Juoskaa!

Tämä oli reissun hauskinta ruokatutkiskelua: alienin ulokkeilta näyttävät barnaakkelit väännetään auki niin että tuo kynsi jää hyppysiin, ja tuubin sisältä paljastuu vallankin syötävä ja maistuva kala/äyriäislihan nökäre. Blondikeittiössä on herkusta hyvää lisätietoa, mukaan lukien vinkki siitä että näitä saattaa joskus löytyä Ruoholahden Citymarketistakin. Me testasimme näitä Carrapateiran Restaurante do Cabritassa: 300 gramman kulho maksoi 20 euroa ja piisasi hyvin 5-6 hengen maisteluun, varsinkin kun saksalaista pöytävierasta pelotti eikä se syönyt yhtään.

499492423_10165424916938835_4811601891904526176_n
Paukulta ryöstetty kuva useammasta percebeestä

Miekkakala ja Arrifanan O Paulon överikalat noin yleensäkin

500080153_10171612861885343_7791348194453877092_n
Simpukkatiski oli sekin O Paulossa mallia överi
499417934_10165424919038835_4060087461647650435_n
Miekkakala oli ehkä reissun maistuvinta kalakimpaletta, ellei laske piri piri -katkarapuja joista ei jäänyt kuvatodisteita koska hotkis
501307700_10171612862405343_3162264985617043756_n
Myös kalasoppa oli nättiä

Arrifanassa kämppäsimme Hotel Vale Da Telhassa, jonka nohevalta respahepulta saimme kalaravintolavinkiksi kaksi eri paikkaa. Toista en enää muista koska valitsimme O Paulon, ja se oli hyvä valinta se. Kalavalikoima oli järjettömän laaja ja annokset priimaa, lautasliinat kovin puhtaita ja viinit herkkuja, ja olipa paikka vielä nähtävyysjyrkänteen äärelläkin heti Fortaleza da Arrifana -linnoituksen kupeessa. Tänne kannattaa boltata vaikka jokusen kilometrinkin päästä iltapöperölle.

500472979_10171612862245343_1474958531178485280_n
Ravintolan takapihan linnakejyrkänteen näköalaa
499586586_10165424912468835_1100694217527006678_n
Kovin tyytyväistä kalaturistia (kuva ryöstettu Paukulta)

Useampia eri lonkeroita

500247647_10171612847475343_5720270720029367934_n

Reissun ensimmäinen mustekala luikerteli kitusiini heti saapumispäivän iltana, jolloin moikkasimme Abelia, Catarinaa ja Mariota Lissabonin Time Out -markkinahallin ruokaparatiisissa. Jostain lukuisista markkinakojuista (ehkä alla olevassa kuvassa taustalla näkyvistä) löytyi liitutaululta perinteista portugalilaista mustekalaa, hyvin komea lonkero.

499976274_10171612846980343_7119972137863893916_n
Vasemmalla vuoden 2017 caminotoverit Mario, Abel ja Catarina, Sitten oli myös 5 hampuusia Suomesta.

Tavallisen polvon tai pulpon lisäksi yhdeltä menulta löytyi myös cuttlefish eli seepia. Joskus näitä ilmeisesti tarjoillaan isompinakin kimpaleina niin että koko cthulhu-komeus on esillä ihasteltavaksi, mutta itselleni osui pienemmäksi pilkottu satsi. Maku oli silti ensiluokkaisen ihq.

500771372_10171612867730343_1386099652319232229_n

Aiemmalla visiitillä vuonna 2016 onnistuin löytämään myöskin kuutioitua pääjalkaista, joka tarjoiltiin perunoiden ja pienten simpukoiden kanssa. Jos pottumustekala tulee vastaan, voi vain suositella (juomana pitää olla 0,5 litran talon valkoviini).

473589501_10170739962795343_239159476207093440_n

Lihaa unohtamatta: Francesinha ja maailmanlopun bratwurst

Lissaboniin palattuamme kokeilimme varovaisesti myös liharuokia. Kokeilut oli hyvä aloittaa maailman parhaasta voileivästä, alun perin Portosta kotoisin olevasta francesinhasta. Se on muhku: reilun kokoinen lihaleipä kuorrutetaan juustolla ja hukutetaan ruskeaan kastikkeeseen, lisukkeeksi vielä ranskalaisia vaikkei ehkä edes tarvitsisi. Voi hyvinkin riittää päivän ainoaksi ateriaksi.

500568464_10171612873810343_291800720121647383_n
Esta um leipä filho da puta
500821285_10171612874240343_8573231675504404400_n
Orienten aseman vierestä Vasco da Gaman ostarin kattoterassin kulmilta löytyy francesinhalle omistettu pikaruokala
472785962_10170680856515343_4444996315813370245_n
Aiemmalla reissulla muistin kuvata leivän sisältäkin

Reissun paras liharuoka oli kuitenkin maailmanlopun bratwurst Cabo de São Vicentessä, eli Portugalin ja vähän niin kuin Euroopankin lounaisimmassa kärjessä. Paitsi että se oli ihan kelpo wursti, sen kylkiäisenä sai diplomin todisteeksi snägärikäynnistä. Vahva suositus siihen kohtaan reittiä, makkaran voimin jaksaa sitten ajaa boltilla Sagresiin uima-altaalle.

500249482_10171612872670343_7370689412519477565_n

Jätä kommentti