Päivystävät turistit
Kuvia
Vizzavonaa lähestyessä vastaan tulee kyltti, joka ilmoittaa siirtymisestä reitin pohjoispuoliskolle
”Tuolla näyttäisi olevan vuoria”
”Note that Mount Ōmine is officially known as Mount Sanjō (山上ヶ岳, Sanjō-ga-take ; lit. ”Mountaintop peak”), and will be indicated as such on most maps.”
Pedinieddin majan raunioita
Välillä on kinkkistä
Muistaakseni tämä on 4. paivan kohdalta: aivan pelkkää metsää ei kuitenkaan ollut
Hakken-ga-take Misenin vieressä on reitin korkein kohta, 1900 ja risat metriä. Japanilaiset haikkaajat olivat hämmentävän reippaita
Unser lieber kamerad: lepää rauhassa, Lauri
Asteen tiltannnut kyltti Petra Pianan majan vieressä osoittaa suunnan kohti seuraavaa päiväetappia Manganua
Vizzavonaan etelästä saapuessa sen päällä häämyilee aika dominoivasti Monte d’Oru
Professori Viittala ja matkan alusta asti säästetyt pähkinät
Statsit näyttivät tältä. Tosin 2. taukopaikalla Gunnarissa pidin niin pitkän tauon, että seuranta ilmeisesti hajosi ja kiersi takaisin minuuttiin
Kadonnut-ilmoitus(?) Dorogawassa reitin alussa. Epäilen Mothraa tai ketjuja
Lauri vuohettaa harjanteella
Terassilla Courmayerissä
Voitto! 22 tuntia ja vähän risoja, eikä oltu edes viimeisiä. Perässä tuli mm. se kaveri joka kantoi koko matkan 8 kilon kahvakuulaa rahtiliinalla.
Ja Eerokin sai järveä juodakseen
Vuoripäivien oululainen
UNCLEAN
Player 4 has joined the game
Vasemmalta: Small Guy, Phone Guy, Campingfuhrer, Tall Guy, Old Guy
Mikko tankkaa happea ennen päivän koitoksia
lue ja itke
Bussi on saapunut Dorogawaan ja eksoottinen kokispenkki piti saada kuvaan
Jotta totuus ei unohtuisi jne jne
Joitakin tunteja Quenzan jälkeen ollaan menossa ainakin jonnekin pohjoiseen.
Tässä lepää unser lieber kamerad
Englannin rajalla. Kanaalin ali mennään rökälekokoisella junalla, johon bussi ajetaan sisään.
Kuuma lähde Landmannalaugarissareitin alkupaikassa. Tämä tuli tutuksi.
Lätäköstäkin saa vettä pillereillä ja positiivisella asenteella.
Intialaisella hepulla on niin siistiä että se puhkeaa kullankaivajatanssiin
Kuvassa: urheilija
Yes deathchainoru, hai, very good
Maurin pää ja itsenäisyys ovat kovassa huudossa Korsikassa. Musta pää löytyy turistitekstiileistä ja monesta lipputangosta.
Asianmukainen varustus: huomaa spurguhanskat.
Kirjoittajan arkistot: Antti P
Kiipsaaren majakka & co (Vilsandin kansallispuisto, Saarenmaa, 5/2018)
Piipahdimme äiteen ja serkun kanssa katsastamassa Saarenmaan 10.5.-13.5. helatorstain mahdollistaman pitkän viikonlopun ja äitienpäivän vauhdittamina. Varsinainen patikointi / muu jormailu oli reissussa vasta B- tai C-suunnitelmana, lähinnä tarkoituksena oli kierrellä saaren nähtävyyksiä ja rantoja vuokrakiesillä Tapio Mäkeläisen askelmerkkien opastamana. Enemmänkin … Lue loppuun
Kategoria(t): Park life, Päiväreissu, Viro
Kommentoi
Peaks of the Balkans: raja tulee vastaan
Edit tulevaisuudesta: reitti tuli käveltyä, luvat natsasi & hieno oli ja täältä löytyy nälkävuoden mittainen raportti 😀 Kesäkuun lopussa suuntana on Balkanin vastine Tour du Mont Blancille eli Peaks of the Balkans -reitti. Vastine siinä mielessä että PotB kulkee TMB:n … Lue loppuun
Kategoria(t): Albania, Kosovo, Montenegro, niin kovin raskas, Raskas, Varusteet
Kommentoi
Erakkomurjun kevätsavustukset 3.3.2018 (Evo/Tarus)
Viime kevättalvena tehtiin nolla uhria vaatinut kotaretki Repovedelle, ja siitä rohkaistuneina uskaltauduttiin taas tänäkin talvena ulos ja vieläpä kovin kauas lähimmästä Starbucksista: aina Hämeenlinnan taakse Taruksen retkeilyalueelle. Eteläisemmän Suomen kansallispuistoista ja muista puska-alueista oli esillä muitakin vaihtoehtoja, mm. Liesjärvi ja … Lue loppuun
Kategoria(t): Park life, Päiväreissu, Varusteet
Kommentoi
RRP: Vaakkoin triplalampiluistelu
Tikulla silmään sitä joka vanhoja muistaa, mutta pakko kun blogittaa niin harvoin! Vuoden 2018 retkiluistelukausi avattiin heti ekan kunnollisen pakkasviikon lauantaina 13.1. Vaakkoin lampien jäillä. Helsingin ladun kämppä Vaakkoilla toimi mainiona tukikohtana, josta lähdettiin tekemään rinkulaa Isolle Lehmälammelle ja Saaren … Lue loppuun
Kategoria(t): Nuuksio, Park life, Retkiluistelu
Kommentoi
Maabrändi: Marokko/Eero Aven
Joulukuisella reissulla Toubkal-vuoren päälle piti panostaa finskikamaan, koska matkaviikko osui Suomen 100-vuotisbileiden päälle. Kolkuttavaa omaatuntoa hiljenneltiin matkan varrella jatkuvalla liputuksella ja varsinaisena juhlapäivänä Finlandian kuuntelemisella kännykästä riadin kattoterassilla semmoisessa kolossa kun moskeijan tornista ei kuulunut huutoa. Melkoisen herkkää! Levy piti … Lue loppuun
Maabrändi: Korsika/Kauko Simonen
Männäkesän revanssireissulla Korsikan GR20-reitin pohjoispäätyyn pääsin vihdoinkin levyn kanssa aiottuun paikkaan, eli saaren korkeimman vuoren Monte Cinton huipulle. Aiempi keskeytetty GR20-visiitti oli pakottanut improvisoimaan Kake Randelinille alttarin Calacuccian lähivuorille Cirque de la Solituden sijasta, joten revanssihenki oli korkealla myös maabrändiponnistelujen … Lue loppuun
Talvinen Toubkal (Marokko, 2.12.-5.12.2017)
Mikä: Marokon ja Pohjois-Afrikan korkein vuori (Jbel) Toubkal, 4167 metriä. 3 päivän eestaas-reissu huipulle, startti ja maali Imlilin kylän mainiossa Dar Adrar -majatalossa. Kuulostaa mukamas jotenkin korkealta, mutta on hapen lievää vähenemistä lukuun ottamatta ihan silkkaa normikävelyä ellei sitten satu … Lue loppuun
Kategoria(t): 1-5 päivää, Keskiraskas, Marokko, niin kovin raskas
Kommentoi
Antti P
Eero Viittala
