Retkiluistelukausi jatkuu edelleen voittojen tiellä: tämä on 5. blogiposti aiheesta, luistelumetrejä talven aikana on kertynyt eeppiset nolla. Munkkiniemen eli Laajalahden rata loisti 10.2. poissaolollaan ja kuppi kahvia maksoi 2,90 Cafe Torpanrannassa.
Visiitti Munkkiniemeen ei ollut kuitenkaan tyystin tyhjä arpa, sillä jatkoin paremman puutteessa rannan tarpomista luistinradalta eteenpäin eli poispäin keskustasta. Siellä törmäsin tähän:
Reikä jäässä! Ooämgee. Munkkiniemen uimarannalla toimii ilmeisesti talviuintiseura, ja jonkun vaatteettoman tyypin näinkin suuntaavan laiturilla koloa kohti. Tuota pitää ehkä kokeilla, aurinkoisella säällä homma näytti jopa mukavalta. Sauna rannalta tosin puuttuu.
Koska jäästä on muodostunut tällä luistelukaudella mahdollisuuden sijasta uhka, sitä oli ilo pahoinpidellä alkuviikolla kalaverkkoja laittaessa. Yllättävän välinepainotteista urheilua, aiemmin ei ole tullut tuotakaan testattua. 30 metriä verkkoa vaati 3 avantoa ja sata narua.
Kuvassa tuntematon henkilö laittaa tuntematonta verkkoa tuntemattomaan sijaintiin. Tarkempia tietoja voi kysellä lahnaprovisiota ja todistajansuojeluohjelmaa vastaan.
Patikkamuistio 