Kilometrikisan takia piti päästä kellottamaan lisää naksuja mittariin, ja Nuuksiohan tietty on loistava kohde kaikilla vehkeillä. Mukaan lähtijöitä kysellessäni sain matkaseuran sijasta vihjeen/käskyn testata Takalan laavu, joka on jäänyt tähän asti pahasti paitsioon ja itseltänikin tyystin käymättä. Varmaankin sijainti puiston pohjoisperällä (Kattilasta puolitoista kilometriä vielä eteenpäin) vaikuttaa: matkan varrella ehtii tulla jo useampi kelpo lokaatio vastaan, ja tähän asti reissut ovatkin suuntautuneet niihin.
Uutta oli myös fillarilla puistoon saapuminen: aiemmin olen aina röhnöttänyt tyytyväisenä jonkinlaisen moottorivehkeen kyydissä, joten mäkien määrä ja jyrkkyys Pitkäjärven kautta pääväylää lähestyessä pisti nyt yllättäen ja kylkeenkin. Sotkeminen käy ihan treenistä ja palatessa piti yhdessä mäessä talutellakin lopussa. Nyt oli tosin jokunen kilo puntteja kiinni pyörässä kiitos Lidlin satulalaukkujen (14,99 per pari):
Tällekin tuli tarvetta ja osoittautui vallan hyväksi ostokseksi (25 e Partioaitassa):
Haltian jälkeen Kattilan pihapiiriin on vielä matkaa viitisen kilometriä samaa päätietä (Haukkalammen ohi ja kohti ikuisuutta), ja Kattilalta sitten kävelyä laavulle 1,5 kilometriä.
Lykkäsin fillarin polun varteen Kattilan metsikössä, nappasin satulalaukut niskan ympärille ja paarustelin laavulle hyvin merkattua ja hoidettua polkua. Reitille on ripusteltu kiitettävästi mustaoransseja ”timantteja”, jopa pari kylttiäkin mahtuu matkalle. Jos tykkää vesijohtovedestä enemmän kuin purotavarasta, Kattila on viimeinen paikka saada sellaista ennen laavua.
Laavussa oli valmiina havuja ja vaahtomuovilaattoja makuualustaksi, ja löytyypä pömpelistä myös vieraskirjakin. Siihen oli mahdutettu muutamia helmiä kuten tämä:
Illan aikana seura oli vaihtelevaa mutta loistavaa, itsekseen ei tarvinnut/saanut murjottaa missään kohtaa. Illalla ja seuraavana päivänä notskilla kävivät ainakin nämä:
- Urban explorationiakin harrastava neiti-ihminen, jolta sai hyvää vinkkiä mm. Kruunuvuoresta
- Kaksi Islannin (lähes)läpikävelylle lähdössä olevaa tyyppiä, myös Laugavegur oli heillä suunnitelmissa
- Kolme isoilla veitsillä varustettua heppua joilla piisasi juttua Lapista, ahmoista ja kaikesta, lähtivät vielä pimeällä hortoilemaan eteenpäin ilman majoituskamoja
- Helsingin yliopiston tutkija Alaskasta joka jäi laavulle yöpymään, tiesi epäilyttävän vähän eli ei oikein mitään Alaskan patikointireiteistä mutta hieno mies silti
- 4 kappaletta 11-vuotiaita partiolaisia (jonkun kaupunginosan Majavat kai?) ja ihmisen ikäinen ryhmänvetäjä, jonka piti aina välillä päästä hermosauhuille kun nuorison silmä vältti: tämä seurue jäi myös laavun viereen yöksi, tosin omaan laavuunsa.
- Kalliopyöräilijä josta ei saanut selvää onko hipsteri vai Unabomber, mukava jokatap.
- Kaikenlaisia makkaranpaistajia ja haahulijoita
Ainoa puutos paikassa on oikeastaan rannattomuus: reilun sadan metrin päässä solisee ihan juomakelpoinen puro, mutta uiminen siinä ei kyllä irtoa kuin käärmeihmiseltä.
Ruuhka takalalaisittain näyttää tältä:
Paikka takaapäin:
Etäisyyksiä laavun edestä, puussa killuu reittimerkkidimangi:
Vallan hieno reissu kaiken kaikkiaan: huippuja tyyppejä osui tulirinkiin, pyöräilytreeni ja keli maittoivat ja uudet romppeetkin toimivat. Uudestaan!
Kirvesmurhaaja-kalliopyöräilijältä sai vielä ennen lähtöä vinkin toisesta itselleni uudesta laavututtavuudesta Kämmenlammesta ja Vaakkoin majasta Vihdintien toisella puolen. Sehän pitää testailla myöskin, ja Vihdintien polkeminen voisi ehkä hapottaakin vähemmälti. [edit: on se Kämmenlampi hyvä ku mikä]
Kekkonenkin näyttäisi hyväksyvän, loppuun partiolaisten terveiset.
Patikkamuistio 