Hiidenmaa-tärppejä osa 1: Sääretirpin niemi ja Tahkunan majakka

Astumassa Sääretirpin niemen uloimmalle ja kapeimmalle lonkerolle alun leveämmän pätkän jälkeen

Vuoden 2023 kesällä suunnattiin isolla pesueella kohti eteläistä naapuria, eli vanhaa kunnon Eestiä. Reissu oli kovin uuden kartoittamista: ikinä aiemmin ei ollut tullut ajettua autoa näin isoon laivaan, eikä myöskään harhailtua näin isojen kirkkojen läpi (viime Viron autoilureissulla Saarenmaalle serkkupoika ajoi). Molemmat onnistuivat silti eri mallikkaasti ja jokusen tunnin tax free -kiertelyn, Tallinnan kaduilla googlen perässä eksymisen, ja pienemmän lauttakyydin jälkeen oltiinkin jo tyystin uudella Viron saarella, eli Hiidenmaassa. Kummitytöltä räjähti tosin pää tulomatkalla mutta kyllä se siitä.

Tallinnan läpi kamppailtuamme (laitamilla toki pysähdys Hesburgerissa), tie olikin auki kohti Rohukülan satamaa länsirannikolla, josta posoteltiin lautalla reilun tunnin verran kohti Hiidenmaan eli Hiiumaan puoleista satamaa, Heltermaata. Majoituspaikaksi oli valikoitunut Kukka Holiday House, joka oli ihan ykkösen kelpo kartano-metsästysmaja-mummola: suosittelen. Kukkatalosta olikin sitten näppärää tehdä piipahduksia saaren eri nähtävyyksiin, joita piisasi ihan tuelta. Koska niitä oli tuelta, tässä postauksessa on vasta pari, ja sitten siinä seuraavassa on pari lisää. Alla olevassa karttasessa tämän epistolan spotit, eli Tahkunan majakka ja Sääretirpin niemi.

Sääretirpin niemi

Jostain syystä Sääretirpin niemi mainitaan aina paikkana, jossa kannattaa piipahtaa Hiidenmaalla ollessa, mutta sitä ei ikinä painoteta, että siellä tosiaankin kannattaa piipahtaa. Mýstistä vaimeaa suosittelua. No, minäpä suosittelen. Paikka on ihan loistava: reilut 2 kilometriä aina vain kapenevaa niemeä kohti merta, ja lopussa kävellään vieläpä veden päälläkin (ei oikeasti mutta silleen kameraan kelpaavan oikeasti).

Sinne se vain jatkuu jatkumistaan. Kun hiekkainen kapeneva lonkero näyttää loppuvan, siitähän kävellään vielä vaikka kuinka paljon lisää eteenpäin.

Alkupäässä niemeä siellä maan puolella on myös RMK:n leiripaikka heti parkkiksen lähellä, ja ennen kapeinta mereen ulottuvaa lonkeroa saattaa törmätä myös esim. hevosiin ja moljoonan maan turistiin niitä taputtelemassa. Jos niemipiipahduksen jälkeen maittaa uinti, Kassarin uimaranta hädin tuskin kilsa pohjoiseen Sääretirpin parkkipaikalta on myös eri kelpo. Uimaan voi tietty myös kahlata vaikka niemen kärjestä tai jostain sen varrelta, leipäkivetkin löytyy.

Tahkunan majakka

Saaren pohjoiskärjessä (jonne mennessä ajaa ainakin idästä tullessa paikan pääkylän eli Kärdlan kautta, siellä on markettia ja vaikka mitä museota) möllöttää Hiidenmaan komein majakka, eli Tahkunan sellainen. Historiaa pömpelillä on jo 1800-luvulta saakka, herra Eiffel on myös mainittu vaikka ei ehkä ihan täysiä vahvistettu. Erityislaatuisen komea torni joka tapauksessa. Majakan edustalla rannalla on myös Estonian muistomerkki. Torniin nousu maksaa muistaakseni plusmiinus 5 euroa, ja on todellakin hintansa väärti.

Majakan näköalatasanteelta aukeaa öky näköala ympäristöön: rannan vedenkorkeuden, ympäröivän metsän ja etupihan jatulintarhan näkee täältä koko vitosen edestä. Majakan sisällä oli myös vieraillessamme jonkinmoinen ääninäyttely, joka lisäsi tunnelmaa entisestään.

Majakka onnistui norminähtävyystehtävien ohella myös parantamaan kummitytön vertigon rippeistä. Hyvä majakka, hyvä Kummi-T!

Näitä kahta kohdetta ainakin kannattaa kytätä Hiidenmaalla käydessään. Eikä siinä vielä kaikki: seuraavassa osassa tulee vielä toiset kaksi 🤯

2 thoughts

Jätä kommentti