Mikä: 3 päivän pitkä viikonloppu Viron RMK matkatee -vaellusreitillä (Oandusta Aegviiduun)
Matka: 75 km kolmessa päivässä. Koko reitti kulkee 370 km Viron läpi pohjoisesta etelään.
Liput: 4 hengen hytti Hki-Tallinna 65e, taksi Tallinna-Oandu 70e, juna reitin lopusta Aegviidusta juna takaisin 2,5 e / hlö, reittilautta Tallinna-Hki 19 e / hlö. 3-4 hengen porukalla matkat Hki-Tallinna-Oandu-Aegviidu-Tallinna-Hki pitäisi pysyä n. 100 eurossa/naama. Taksin hinta kannattaa sopia keskuksen kanssa etukäteen soittaessa. Eikä ottaa sitä ensimmäistä sataman edestä.
Vaikeusaste: 25 km per päivä 3 päivän ajan, maasto 99,5 % tasaista kuin futiskenttä. Sopii aloittelijalle hyvin maaston puolesta, etappien pituutta kannattaa ehkä miettiä ja jakaa useammalle päivälle jos ei kiinnosta repiä, meillä vähän hapotti viimeiset pari tuntia varsinkin syyssateessa. 25 km päivässä tarkoitti meille n. 7 tunnin kävelyä kun tauot ottaa huomioon, ehkä n. 4 km/h. Ja me ollaan aika saatanan kovia jätkiä.
Majoitukset: 25 km / päivä etapeilla mennessä ensimmäisellä leiripaikalla (Nõmmeveski) puulaavu (jos on vapaa), toisen yön leiripaikassa (Järvi Pikkjärve) ei puista laavua, 3. etappi Aegviidu josta otettiin juna Tallinnaan, leirintäalue sielläkin. Kaikki leiripaikat miehittämättömiä ja ilmaisia, puuhuolto on (itse pätkittävä), vesi järvestä.
Huolto/ostokset matkan varrella: etapeilla tai heti pääreitin varrella ei kauppoja. Aegviidussa on peruskauppa heti aseman lähellä, mutta lähin ravintola kuulemma (lähde: kaupan täti) 4 km päässä.
Vesi: kansallispuistoaluetta pitkälti, järvistä ja puroista juotiin keittämättä eikä juoksuttanut. Ei mitään takuuta sopiiko tämä kenenkin pötsille. Vesilähde molemman yöpymispäivän viimeisellä etapilla ja matkalla ehkä vähänniinkun jos on pakko, kannattaa napata etapeilta mukaan matkalle tarvittavat.
Yleisfiilikset: tämän reitin voi myös pyöräillä, ja siihen se sopiikin varmasti paremmin. Jalan patikoidessa maisemat ovat ihan jees ja pikkukylät sekä suo-osuudet pitkoispuineen ovat mukavia, mutta vau-efekti ei mene kokonaisuudessaan kovin paljon yli Nuuksiosta. Erityisesti ensimmäiset 1,5 päivää tasamaastossa mäntymetsässä Oandun jälkeen, ennen suopätkien alkamista, eivät ole mitenkään kummemmin eeppisiä. Fillarilla taas kohokohdat saa eteensä nopeammassa tahdissa, joten jos siitä tykkää niin antaa palaa vaan. Helppo saavutettavuus ja halvat hinnat pistävät tälle pätkälle silti isoa plussaa jos Nuuksio kypsyttää ja haluaa yhdistää Tallinnan reissun ja patikoinnin.
Röute summary:
Torstai-ilta: ensimmäisenä päivänä lähdettiin töiden jälkeen 21:30 Vikingin laivalla Helsingistä 3 hengen seurueella, Viking Klubin hinta 4 hengen B-hytille oli n. 65 e (”päivä Tallinnassa”, kohteliasta kertoa infossa että jäätkin sinne). Oltiin laivassa ja ostettiin mm. pähkinöitä. Laivassa on kalliimpaa kuin maissa.
Perjantai: ulos laivasta n. 7:00. Mikään ei ollut auki, joten käveltiin keskustaan ja odotettiin että päästään makkaraostoksille ja McDonaldisiin. HUOM Virossa on pelkkiä ryynimakkaroita tai semimakkaroita.
Tilattiin aamun edetessä taksi. Hintoja kannattaa vertailla, koska satamassa päivystävät maksavat jotain 1,5 e/km, netistä löytyy 0,5 e/km. Soitimme semmoisen kasinon eteen ja siitä sitten kohti Oandun luontokeskusta, josta RMK matkatee alkaa.
Matkassa menee noin tunti, ensin Narvantietä reilu 50 km ja sitten neppailee pitkin pikkuteitä kunnes Oandun luontokeskus häämöttää. Reitti alkaa luontokeskukselta, ja jos se sattuu olemaan auki, sieltä saa ilmeisesti myös karttoja. Meidän aikaan se ei kyllä ollut näkyvästi auki, ja karttoja ei tarvitse koska reitillä on merkkejä 50 metrin välein.
Sieltä löytyy myös sieniä:
Oandusta eteenpäin kävellään helppokulkuista maantietä ja metsäpolkua, merkkejä seuraten apinakin löytää illan etapille 25 kilometrin päähän, eli Nommeveskiin. Matkalla lounaspysähdyksenä toimii hyvin Vosun leiripaikka:
Siellä voi mm. syödä sieniä:
Vosun jälkeen on vielä n. 15-17 km käveltävää ennen Nommeveskiä, you can do it. Siitä alla pari kuvaa:
Illalla Nommeveskissa on kylmä, koska on lokakuu ja Jeesus vihaa meitä. Kohtaamme aiemmin samana päivänä Oandusta lähteneen miehen, joka väittää kävelevänsä koko 370 km:n reitin viikossa, 60 km/päivä. Mies on jäänyt samalle 25 km:n etapille (no jos huomenna 90 km sitten) ja hänellä on pötsi ulkona sekä kaikki vaatteet kuivumassa. Puulaavu jää triathlonistin käyttöön.
Lauantai: Liikkeelle noin 11 aikaan. Herra 60 km/päivä lähtee noin puoli tuntia aiemmin synkän päättäväisenä: emme näe häntä enää matkan aikana. Sää pysyy kylmänä mutta semiaurinkoisena, maasto on edelleen flättiä joten toisen päivän 25 km:n matka kohti Järvi-Pikkjärveä kulkee näissä merkeissä:
Toisen päivän lopussa löydetään jo vähän suota ja ylitetään Narvantie:
Pikkjärvellä on noin tunti valoisaa aikaa askarrella ja loppuillasta osallistua jonkun paikallisen hepun viisikymppisille. Rinkeli on Virossa iso pulla ja se on hyvää. Kiitos kakusta!
Sunnuntai: ei taaskaan päästä liikkeelle ennen kymmentä, sadettakin pukkaa. Matka alkaa jo vähän painaa, joten pusketaan lähinnä menemään. Tämän päivämatkan aikana tulee vastaan komeimmat suot.
Sitten tepastellaan, liukastellaan ja rämmitään joitakin kilometrejä, tämäkin päivä on tasainen 25 kilsaa eli etapit menevät aika pitkälti tasan 3 x 25.
Aegviidusta pääsee Tallinnaan junalla (n. 2,5 e) ja patikkareitti kulkee suoraan aseman läpi. Kylästä löytyy kauppa heti aseman vierestä, mutta ravintolaan pitää mennä kauemmaksi tai sitten odotella se ~50 minuuttia minkä juna Tallinnaan vie.
Niin. Nyt olet Tallinnassa, osta olut ja varo tyttöjä Viru-hotellin edessä!
Ajattelimme että reitille palaisi vielä uudelleen vetämään loput 300 km pyörillä jossain vaiheessa. Yhden reitillä tavatun retkeilijän näköisen ihmisen mukaan Aegviidun jälkeen reitti muuttuu (vielä enemmän) pitkäksi suoraksi, joten jalan ei varmaankaan tule ensi sijassa sinne tähdättyä. Mutta poljintahan puskee muutaman sata kilsaa hyvinkin.
Lisää infoa:
Lauri Antalaisen blogi Oandu – Aegviidusta
RMK:n sivu reitistä englanniksi – sisältää karttalinkit
Meitsin kuvat Facebookissa – nää on aika mustia koska evo
Disclaimeri: info on siltä vuodelta kun se on. Inflaatio, eroosio, ja ”ei päivitetä ikinä” vaikuttavat tiedon ajankohtaisuuteen.
Antti P
Eero Viittala
