Martan eväsretki III: Nokkospiirakka

DSC_2259

Viime Martta-session liivatekatastrofin jälkeen oli pakko lähteä nollaamaan tappio. Koska helppo ruoka meni puihin, vastapainoksi oli hyvä ottaa kyökkäilyyn vähän lisää haastetta. Nuuksiossa olisi myös hyvä valikoima nuotioita, joihin opasta voisi asetella jos homma ei ala vieläkään kulkea. Tällä kertaa touhu oli onneksi valtaisa suxee.

DSC_2262

Taikinaosuuden keittiö Holma-Saarijärvellä

Kokkailtavaksi valikoitui siis Nokkospiirakka, tosin nokkoset korvattiin kaupan pinaatilla (ja muskottipähkinä jallulla). Nuuksio oli lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna julmetun tukossa: autoja piisasi varmaan ainakin puolen kilometrin verran tien laitaan ennen Haukkalammen parkkipaikkaa. Polulla Holma-Saarijärvelle törmäsin myös Saksan reissun vaellustoveri Janiin, joka oli onnistunut rohmimaan kassillisen tatteja (vihdoinkin havaintoja!) ja oli jo matkalla kohti kotikeittiötä siinä vaiheessa kun oma makumatkani oli vasta alkamassa.

DSC_2263

Holma-Saarijärvelle mennessä polut olivat täynnä japanialaisia ja perilläkin oli holtiton ruuhka ihmisiä ja partiolaisia myös H-S:n saaressa, mutta yllätyksekseni paikan laavu oli kerrankin tyhjillään.  Hetken juhlimisen jälkeen oli aika alkaa tykitellä piirakkataikinaa, parhaan muistini mukaan elämäni ensimmäistä.

DSC_2264

Sehän meni ihan hyvin

Kyselin kotinurkilta lähtiessäni lähimarketin jauhohyllyllä neuvoja asiantuntijan näköiseltä kanssa-asioijalta, eli satunnaiselta mummolta. Kuulemma ohjeen mystiset ”perunasosehiutaleet” ovat sama asia kuin perunamuusijauhe, Mummon muusia suositeltiin. Ja nehän toimivat, pentele: taikinasta tuli juuri sopivaa foliovuokiin litattavaksi.

DSC_2273

Taikinaa (tuli 2 kpl vuokia just niinko meinasinkin) ja pinaattitäytesoosia

Ohjetta joutui pykälän verran soveltamaan: survoin 2 kananmunaa valmiiksi rikottuna pikakahvipurtiloon ja heitin myös samaan kantolaitteeseen vaaditut +- lusikalliset suolaa ja sokeria (arvelutti koittaa pitää niitä irrallaankaan repussa).

DSC_2272

”Vatkaa munat kevyesti” – risussa ei olisi ollutkaan turboasetusta niin kävi varsin hyvin

DSC_2271

Tarpeeksi puuta niin pinaatti-kermamössökin sai laavamoodin päälle

Täytemössön hierominen tarpeeksi kiinteäksi polttamatta sitä pohjaan onnistui sekin hämmentävän hyvin, liekö ollut sitten Primuksen pöntön scifimäisen edistyneestä pohjakapistuksesta vai silkasta tuurista kiinni. Nuotiolla ehti ravata reippaasti väkeä syömässä makkaransa prosessin ollessa prosessissa, mutta lopussa seisoi kiitosta kahden vuoan edestä.

DSC_2275

Jäljellä oli enää tarve saada nuotio toimimaan 200-asteisena uunina 25-30 minuuttia. Lisähaastetta hommaan toivat 8-10-vuotiaat partiolaiset, jotka tökkivät hiillosta kovin innokkaasti eivätkä aina meinanneet muistaa että siellä makasi harkollinen vihreää kultaa.

DSC_2276

Uuni, 200 astetta, 25-30 minuuttia

Oletin melko vahvasti että kääröstä paljastuu vetiseksi liejuksi sulanutta mössöä, jota saan sitten särpiä lusikalla partaani lasten huudellessa. Väärin! Jollain ihmeen kaupalla folion kuorittua ulos lehahti ihan aito leivonnaisen löyhkä. Kuori oli paistunut vallan mainioksi, paikoin jopa tummunutkin. Myös sisus oli ihan passelia, tosin vähän vähämausteisen ja ei ihan tarpeeksi kiinteän oloista, mutta herranjestas. Olihan tämä nyt aikas mainio setti.

DSC_2277

DSC_2289

Piirakan perijät

Toisen piirakan jätin perinnöksi ja paistettavaksi partiojampoille (Töölön siniset, pahoittelut jos ruokamyrkytin) ja vetäydyin itse yöpuulle laavun suuntaan. Illalla tuntui olevan epäluonnollisen hiljaista saarella päin, joten ehkä ne mykistyivät makuelämyksestä tai sitten menettivät tajunsa.

Lopulta aina pimeään asti henkkohtaisena säilyneen laavunikin valtasi toinen porukka pöpeliköstä tulelle harhailleita partiomukuloita, mutta kangaslaavussa maittoi uni ehkä vieläkin paremmin. Aamulla sain vielä siltä osastolta vinkin ennen testaamattomasta reitistä sivistyksen pariin: Holma-Saarijärveltä on vain 2-3 kilometrin helppo polkureitti Siikarannan hotelli/koulutus/virkistys/mikäliekeskukseen, jossa oli mainio sauma lämmitellä hotellin ravintolassa ja odotella bussia (28T) Leppävaaraan.

Siikaranta tosin näyttää Reittioppaassa jäävän juuri hikisesti Kirkkonummen puolelle rajaa, joten en tiedä pääseekö normiseutulipulla ihan perille asti. Itse kävelin varmuudeksi 2 km Espoon puolelle tarkan markan ihmisenä, plus oli vain vitosen seteli mukana. Vallan kätevä reitti joka tapauksessa, Holma-Saarijärvelle varmaan tulee jatkossa julkisteltua tuota kautta niin ei tarvitse pujotella turistibussien välissä Haukkalammentiellä. Marttailu kannattaa aina ja partiolaisetkin joskus _b

Kategoria(t): Kylddyyri, Nuuksio, Park life, Päiväreissu, Ruoka. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Martan eväsretki III: Nokkospiirakka

  1. Head reisi! Kivi kotti! sanoo:

    Ja taas on ollu skutsissa niin mukavaa, voi jospa oisin voinut olla muukaanaa!
    Millos ens reissu? Nyt ois intoa mennä vaikka pyöräileen Aegviidusta-Pärnuun! Syysräkätauti on jo takana, osapäivälaiskuus lähtee ja mieli kirkastuu heti tuolla ulkona!

    Hyvää spekulointia, että pysäkillä on väliä Siikajärveltä lähtiessä. Enpä ois tajunnu, mut näin se taitaa tosiaan olla, kun vielä on Obsit aikataulussakin:
    ”Obs ! Siikaranta hör till Kyrkslätt, Esbo interna biljetter gäller inte i Kyrkslätt på linje 28T/28KT.”

    Jos etukäteen vähän säästäis ropoja, ni Nuuksion länsilaidalle vois joskus mennä rahamiehenä Veikkolan kautta. Sinne Kampista bussi 280 (vain 44min), ruokakaupasta eväät ja sitten talsii metsään vaikka Valklammentien päähän (15-25min), niin on jo hyvin lähellä Holma-Saarijärveä, (joka muuten on kartassa laitettu Vihdin puolelle, mielikuvani Suur-Espoosta järkkyy.)
    Vaihtoehtosesti jos tuolla metsässä yllättää sellanen Nyt pitsaa ja bissee -fiilis, eikä oo jallua ja muita pizza-aineksia ja marttareseptiä mukana, ni paras suunta on lounas. Se onkin helppo muistaa: mmmm, lounas.

    Liked by 1 henkilö

    • Antti P sanoo:

      Headit ittelles! Matkateen jatko-osa ois kyllä kova, about viikon päästä tuleekin jo tasan vuosi kahjustamisesta . Löysin mailista vielä Gurbanovin apartmenttiviestit ja 19-20.10 näköjään oltiin palattu Tallinnaan 😀 Nyt on kyllä sellaista keliä yöllä ja aamulla että viime syksyn suolle jäätyminen voisi jäädä kakkoseksi, toisaalta osaisi tällä kertaa ehkä jopa lähteäkin sillä varautumisella että on alkutalvi eikä loppukesä. Rahamiesten reissu Veikkolan kautta toimisi! Eero uhkaili tulevansa etelään uuden ökymakuupussinsa kanssa, lähtisköhä se sinne.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s