Viikko sitten testatessa Tuusulanjärven rata oli lumettanut umpeen pohjoispäässä, joten ajattelin käydä sitten testaamassa eteläpäädyn. Osasin kerrankin googlata ja löysin Tuusulan kunnan sivun, jossa ilmoiteltiin tänään että pätkä Tuusulan kirkolta (Kirkkoranta) Onnelaan (Majatalo Onnela kait vähän jotenkin hoivailee yhtä pätkää sen kohdalla järveä ja infoaa siitä mm. facebookissaan) ja Taistelukoulun kautta kiekalla takaisin Onnelaan olisi aurattu. Radalle oli kuitenkin vissiin tapahtunut jotain dramaattista mikä ei ollut kulkeutunut tekstiin, koska pätkä kirkolta Onnelaan oli ihan silkkaa horroria.
Moni nappasi luistimet kantoon tai jätti ne kokonaan laittamatta jalkaan kirkolta lähtiessä. Juttelin yhden hepun kanssa ja kuulemma rata ei ole ikinä ollut näin rupisessa kunnossa. Radan levyisiä lätäköitä piisasi suht tiheästi ja muu alusta oli julmettua perunapeltoa. Onneksi sain myös vinkin siitä että pohjoispäästäkin löytyy baanaa, joten Onnelan jälkeen paarustin jalkapelillä järven keskiosan yli pohjoispuolelle. Kun koko vesialue tuli nyt kerran skoutattua, tein oikein kartan!
Pohjoispäässä oli siis mukavan mittainen lenkki paikallaan ja isoin osa siitä oli ihan/lähes luisteltavaa! Julmetusti rosoa ja huonoa jäätä kyllä silti, ja monesti luistelukelpoinen osuus radasta oli vain yhden hengen levyinen kaista just väärällä puolella. Jos tulee vähän jotain sulaa ja aurausta niin sitten loopista saisi aika ihqun. Nytkin siinä saa jo jonkinlaiset sudinnat käytyä. Eteläpään rata oli taas niin jäätävässä turmiossa että ennen seuraavaa huoltoa tai luonnonihmettä siellä käynti ei paljon (yhtään) lämmitä luistelun osalta.
Patikkamuistio 