Surströmming-Samhain (Mökkihalloween osa III)

Spookytime oli taas yllämme tänä herran vuonna, kuten myös kahtena edellisenä eli 2018 ja 2019. Trilogian päätösosan kunniaksi Haikki-Maikki oli scoutannut lokaatioksi keskimääräistä ökymmän mökin valtion ruotsinkieliseltä alueelta ja toteemieläin Art Fonzarelli suoritti transsendenssisiirtymän merirosvojen taivaaseen. Moni kuva on varastettu.

Spookeinta kaikista oli että moni pysyi pinnalla taittokajakissa uuuuuuu

Edellisen kuuoperaation jälkeen A. Fonz oli ylipäällikkönsä tavoin hiukan heikoissa kantimissa ja vaati jumalaa ankkuroimaan merirosvoperseensä juhlatilaan .

Onneksi paikalla oli useita nohevia pakanoita rakentamassa alttaria.

Mutta ennen sitä

Tultiin pelialueelle keskelle kaislikkoa Halloweenin teema korvissa:

Asetettiin makkarat ja viidakkoveitsi nuotioon huutamaan perkelettä:

Jotkut hurjat kävi myös vesillä todella epäilyttävillä aluksilla:

Ja Fonzarellin haamu kävi leijumassa läheisen hirttopuun juurelle mystisen aarteen:

Mutta vielä aiemmin ennen sitä!

Jossain välissä nämä 2 urpoa kelluivat spagettihirviön armosta:

Takaisin jumalan manaukseen

Yarr

A. Ghostarelli oli tyytyväinen nuudelien määrään, ja päästiin kohti seuraavaa kirousta. Siellä odotti Baba Yaga uhkaamassa puuhun sidottua ryökälettä.

Sitten mentiin visailemaan pirullisesti, pirullisuus lähinnä siitä että kysymykset olivat monet samaa suuntaa kuin itse suunnittelemani mutta onneksi sen paperit hävisivät 😀

Kun Sairas Hiki oli laskeutunut ja Captain Morgan korkattu, mysteeri siirtyi Harrin & Ellun merkilisille laatikoille. Epäilyttävän siististi paketoidussa mysteerissä jouduttiin käyttämään vaakaa ja matematiikkaa, joten pysyin kohteliaan välimatkan päässä huutelemassa.

Jossain välissä a wild Frankenstein appears

Aivan täysin puskan takaa seuraavaksi piirrettiin satunnaista paria, ja sehän päättyi komeasti:

Viimeisen kuoren jälkeen oltiin ihan että häh, mutta sitten ilmestyi epäilyttävän hyvä taide:

Ja sitten se kirkastuikin!

Siitä sitten reippaasti kohti koordinaatteja.

Mitähän kivaa arvoitusta lopuksi on?

Oh noes ananas sisälsi surströmmingin! Oon aika ylpeä tuosta mutta kuulemma tulee vielä kosto joskus. Onneksi tätä ei ole kirjoitettu mihinkään muistiin niin kai se vuodessa unohtuu.

Jos tästä blogista on joskus hyötyä jollekin, niin tässä protipsit: surströmming on kuvottavaa mutta ei kuitenkaan kyynelkaasutasoisesti, lähinnä vain ”hyi saatana” – tyylinen (ainakin ulkona avattuna). Vaikka avaamisefekti onkin tavallaan vähän laimea muille kuin sille yhdelle tyypille siinä heti edessä (hyvä Pauliina), paska viemärinhaju tarttuu silti suht joka puolelle. Ainakin tuo Oskarsin purkki myös vähän kai purskautti kun aukaisi, en ollut itse vieressä katsomassa. Eli: ei ehkä ihan A-luokan ansa ja hitosti riesaa. Parempi laittaa miina.

Sitten oli aarre löydetty ja kaikki tyytyväisiä.

Lopuksi vielä Miia-Grizelda teki ennustuksia ja kaikki kuulosti menevän tähtien mukaan hyvin, ja sitten oli myös Ellun hieman murhaista kakkua joka oli myös hyvää.

Nam sanon minä: 5/5 let’s spook again

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s