Poikkeustalvi 2021-2022 jatkui jatkumistaan taas yhden ratakerran verran, kun pääsin vielä sudistelemaan Näsijärven radalle (se mitä Hiking Travel eli HIT pitää yllä eikä välitä suuremmin siitä että välillä pitää piipahtaa traktorilla jäisessä vedessä).
Keli oli kiesuksen hyvä, rata erinomainen ja sen varrella oli vielä kaikkia bonusherkkujakin. Olen omistanut käytössäni olevat kiinanihmeet jo varmaan jostain viime vuosikymmenen puolivälistä ja onnistunut tähän mennessä välttelemään niiden teroittamista. Nyt kuitenkin tärppäsi Hitin tukikohdassa, eikä vain tärpännyt. Terät teroitteli itse Punatukkainen Tyttö! Vähän kuin olisi Joulupukin tavannut, paitsi se partaäijä olisi kai paremminkin Ratamestari/Aquaman. Sitten kun pääsi Siilinkarin majakkapömpelille, siellä taas oli herkkuja kahvilassa ja liitovarjoa.
Rata vaikuttaisi olevan vielä ihan mainio kun menee joko aikaisin tai myöhään, silleen että on kylmä eikä aurinko mohjouta alustaa. Nyt käydessä alkoi jo huomata pehmenemisen etenemisen kun aloitti vähän ennen puoltapäivää ja rämpi pakoon pari tuntia myöhemmin. Kausi alkanee olla lähellä loppua, mutta olipas se kyllä hyvä!
Kylillä ehti myös näkemään mainioita tovereita ja filkkarien osana olevaa kammottavien pätkien kavalkadia Yo-talolla, missä ei sielläkään ole varsinaisesti liian usein tullut käytyä. Nekin on molemmat kovin hyviä. Hyvä Tampere, seuraavaksi tuun melomaan sut ellei ydintalvi jatka luistelukautta ❤
Patikkamuistio 