Pääsin vihdoin hypistelemään sitä toista kokoontaittuvaa kajakkia eli Orua! Omg. Helsingin Seudun Lapinkävijät järjesti männäviikonloppuna Karjakaivon majalla vesiretkipäivän, jossa testailtiin erilaisia kokoontaittuvia ja puhallettavia paatteja. Koska itse järjestin ja hyvä tuli, monet veneistä olivat eri vuosikerran Tucktecejä, mutta mukana oli myös suppilautaa ja Alpackaraftin packrafteja sekä sitten se Oru, tarkemmin Oru Inlet.
Orulta löytyy tätä nykyä useampaa eri tyyppistä kajakkia eri tarkoituksiin: Oru Inlet on tällä hetkellä sarjan kepoisin malli, vähän Tucktecin kilpailijaksi tehdyltä haiskahtava. Paatti on samalla tavalla avoin kuin Tucktec, ja samoin kuin tuksu, tarkoitettu vain tasaisen veden tohinoihin, jokiin, tahi rannikolle/lahtiin. Orun mallit jatkuvat sitten useamman pykälän robustimpaankin suuntaan, ja sen toisesta päästä janaa löytyvän Coast XT:n väittävät olevan ihan avomerelle menevä.
Tucktec houkutti pari vuotta sitten päättömän edullisella Kickstarter-hinnallaan, mutta tätä nykyä tuksun perushintakin on pompannut jo yli 400 dollarin. Kun siihen lisätään postit Suomeen ja tullit, kokonaishinta näyttäisi kipuavan jo yli 700 euron eli melkeinpä tuplat Kickstarterin aikaisesta. Orun tuksunvastine Inlet on edelleen kalliimpi, mutta ei enää niinkään pahasti: Inletin saa tällä hetkellä 990 eurolla. Koska sitä myydään myös Suomessa eli ainakin Hang Outdoorsilla, etuna on myös se että UPS:ää ei toivottavasti tarvitse kuulla mainittavan.
Inletissä on myös se plussa Tuckteciin nähden, että sillä on neljänneksen vähemmän painoa, 9 kg vs. tuksun 12,7 kg. Vedessä se tuntuisi liikkuvan eri sulavasti, ainakin ilman lastia. Plussaosastoon pitää varmaan lisätä myös se, että onhan se aika paljon tyylikkäämmän näköinen kotilo kuin tuksu. Kokoaminen vaati Youtuben ohjevideon kelailua ja pausettelua useamman kerran, mutta palaset napsuvat kuitenkin paikalleen aika ikealoogisesti eikä juurikaan kiroiluttanut. Tosin tämä yksilö oli lainassa Hang Outdoorsilta eli varmaan jo jonkun kerran vuokrattu/demottu aiemmin, joten taitokset saattoi olla jo pehmitetty valmiiksi. Purkaminen oli melkoisesti tuskattomampaa kuin Tucktecin rullaus.
Miinusosastolle: Orussa on aika paljon muovisia solkia & klipsejä sekä hennohkojakin remmejä, joiden kestävyydestä en ole ihan satavarma. Rungon muovi vaikuttaisi myös vähän kepoisemmalta kuin tuksussa, vaikka kestävää senkin pitäisi kuulemma olla. Pitäisi varmaan ostaa tämmöinen ensin yhdistykselle ja katsoa kauanko se kestää hajoamatta ennen kuin itse hankkii, mutta Raija ei suostu. Jos Orun testaukseen on poltetta, se onnistuu ainakin Hang Outdoorsin mestoilla Verlassa, eli Verlan Sumassa.
Mutta olihan siellä muutakin kuin Oru! Itselleni packraftit ovat jääneet aika vieraiksi, joten nyt oli mainiota päästä testaamaan pariakin erilaista. Koon ja painon puolesta packraftia on vaikea päihitellä kantoveneosastolla. Toinen testissä olleista packrafteista oli Alpackaraftin Caribou (siihen saa fillarin keulaan kiinni), jonka perussetti painaa vain 2,2 kg. Paketti pakkautuu suunnilleen teltan kokoiseksi, tosin mela pitää vielä sitten laitella erikseen johonkin koloon. Alla on kokovertailuun Caribou mustassa pussukassa rinnakkain tuksun ja telttakäärön kanssa.
Alla olevissa kuvissa Caribou on se vihreä, sininen taas oli vähän vanhemman vuosikerran alpakka, joka oli pykälän kapeampi=eteenpäin menevämpi ja sisälsi myös aukkopeitteen tapaisen.
Pumppaaminen onnistui ainakin näitä ennen käyttäneeltä näppärän näköisesti ilmapussilla, ja myös veneeseen nousu oli kahdedittavan akrobaattista.
Kajakkeja liian kiikkeriksi valitelleet pysyivät mainiosti pystyssä packraftin kyydissä, ja härvelit olivatkin niin tukevia, että niissä pystyi rötväämään mainiosti uimapatjatyyliin jalat reunoilla roikkuen. Ihana keveys tuo sitten miinuspuolena sen, että packraft heiluu todella herkästi sivulta toiselle meloessa. Myös aallokko ja vastatuuli ovat niille isompi pulma kuin raskaammille ja terävämmille kajakeille. Sivuille heilumisesta voi tosin myös ottaa ilon irti ja tehdä donitseja.
Jos patikoidessa haluaa kuljettaa vesistönylitysvehjettä rinkassa, packraftia on paha päihittää. Kymmenien kilometrien melontaan ne eivät taivu ihan sopuisasti lievän uimarenkaan sukuisuutensa takia, mutta järven yli tuommoisella roudii rinkan niin että heilahtaa.
Eri hyvät vesivehkeiden testaukset kaiken kaikkiaan siis! Uutta ideaa ostoslistalle ja hukkumisiakaan en ainakaan huomannut.
Tuksun hintapäivitys:
Jos tilaa 2 paattia samalla ja jättää ostoskorin kesken, postilaatikkoon kilahtaa muistutus jossa on 10 % alennuskoodi. Sillä ja vähän halvemmilla postikuluilla kun ottaa 2 kerralla yhden Tucktecin hinnaksi tulee ~590 euroa. Ei oo helppoo valita! Vielä jää epäilyksen varjo siitä että onko tuo duty&tax oikeasti lopullinen: ehkä kysymällä selviäisi.
Patikkamuistio 